Olen luonteeltani rauhallinen. Jos en saa tehdä asioita omaan tahtiini, menetän järkeni ja luhistun alta aikayksikön. Joidenkin on ollut vaikeaa hyväksyä tätä piirrettäni. Esimerkiksi taipumukseni myöhästyä saa ihmiset hermostumaan. Erityisesti myöhästelen tapaamisista, joille olisi tärkeää tulla ajoissa. Kiireessä pudottelen tai hukkaan asioita, törmäilen ja sotken ihan järjettömästi. Aivan kuin aivoni kieltäytyisivät toimimasta normaalisti, kun niille välittyy tieto kiireestä. Tai sitten se vanha tuttu paniikki vain saa minut sekaisin. Ehkä kehonikin tietää silloin, etten kiiruhtaessani ole oma itseni.
Minua on pidetty omituisena ja epäkelpona hitauteni takia. Jo ala-asteella minua kiusattiin sen vuoksi, että unohduin herkästi olemaan omissa maailmoissani. Tuntuu pahalta, kun joku ei ymmärrä, että se on luonteenpiirteeni. Koko yhteiskuntakin painottaa tehokkuuden merkitystä. Et ole normaali, mikäli pääset ulos ovesta vasta iltapäivällä. Suurin osa kouluista ja työpaikoista vaatii heräämään niin, että ehtii klo 8:00 paikalle. Lisäksi pitäisi jäädä aikaa ruuan laittamiselle ja harrastuksille.
Onneksi on olemassa paikkoja ja eläviä olentoja, joiden seurassa voin olla täysin oma itseni. Näihin kuuluvat tietenkin koti, Elsa ja Hasse sekä kumppanini. Lisäksi olen kokenut hyväksyntää klubitalolla, missä jokainen saa tehdä asiat omaan tahtiinsa ja olla sellainen kuin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.