Olen ollut pienestä pitäen tavallaan jouluihminen. Minulle joulu on merkinnyt sitä, että saan olla lapsenmielinen (niin kuin en muutoin olisi, hehheh). Unohdetaan riidat ja kokoonnutaan yhteen. Syödään itsemme ähkyyn ja lukkiudutaan sisätiloihin päiväkausiksi, sillä askel on liian raskas kantaa. Kenties jotkut yhä muistelevat, kuinka joskus kauan sitten pieneen Betlehemin kaupunkiin syntyi vauva, joka sai nimen 'Jeesus'. Mutta mitä tapahtuu joulun jälkeen?
Uutena vuotena moni osallistuu pommitukseen, koska joskus kauan sitten joku sai päähänsä ampua ilotulitteita. Uutisissa kerrotaan, että kaksi ihmistä jossain päin maailmaa on kuollut ilotulituksen seurauksena, mutta väliäkö sillä, kun loppukevennys ja uutistenlukijan teennäinen hymähdys on luvassa. Eikä "pieniä silmävaurioita" kannata edes mainita, sillä onhan heillä vielä korvat päässä, että seuraavana uutena vuotena voikin katsomisen sijasta kuunnella sitä pauketta ja ymmärtää, miltä eläimistä mahdollisesti tuntuu.
Kun edellisvuoden kalenterit ovat jo roskiksessa ja uudet tilalla, voidaankin taas palata ennalleen ja jatkaa toistemme syyttelyä. Taas saa huomata, ettei mikään muuttunutkaan oikeasti. Kynttilät surkastuvat onnettomiksi steariiniläjiksi ja toivon liekki sammuu hiljalleen. Palataan töihin tai kouluun ja poltetaan itsemme loppuun ennen kesää. Tai vaihtoehtoisesti seuraamme, kuinka päivät toistuvat tyhjinä ja merkityksettöminä niin kauan kuin 'luoja' suo.
Minä en välitä muistella, mitä kaikkea kuluneisiin 12 kuukauteen on mahtunut. Mennyt on mennyttä ja ihan hyvä niin. Mutta jos nyt kuitenkin vähän avaudutaan..
En kaipaa niitä lukemattomia hetkiä, joina tunnustelin 200 korvilla jyskyttävää pulssiani kylmässä hiessä. Enkä myöskään halua muistaa, miten epäkunnioittavasti kohtelin itseäni vielä puoli vuotta sitten ja yritin saada sellaisilta ihmisiltä rakkautta, jotka eivät kykene sitä antamaan. Kuinka annoinkaan tehdä itsestäni pellen ottamalla yhteyttä ihmisiin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. He halusivat vain eroon minusta, ja kun sen oivalsin, eipä ole heistä kuulunut pihaustakaan, kun lakkasin ottamasta yhteyttä.
Kunpa se sama rauha ja rakkaus, joka vallitsee jouluna, voisi jatkua vuoden ympäri.
En kaipaa niitä lukemattomia hetkiä, joina tunnustelin 200 korvilla jyskyttävää pulssiani kylmässä hiessä. Enkä myöskään halua muistaa, miten epäkunnioittavasti kohtelin itseäni vielä puoli vuotta sitten ja yritin saada sellaisilta ihmisiltä rakkautta, jotka eivät kykene sitä antamaan. Kuinka annoinkaan tehdä itsestäni pellen ottamalla yhteyttä ihmisiin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. He halusivat vain eroon minusta, ja kun sen oivalsin, eipä ole heistä kuulunut pihaustakaan, kun lakkasin ottamasta yhteyttä.
Kunpa se sama rauha ja rakkaus, joka vallitsee jouluna, voisi jatkua vuoden ympäri.
Joulun ei tarvitsisi kokoajan olla, mutta ihmisten käytöksen pitäisi olla aina niinkuin jouluna! Meilläkää ei kaupassa käyny ketää varastamassa, asiakkaat hymyilivät jne.. Hyvää tätä vuotta sulle ! :)
VastaaPoistaSanopa muuta. :) Tietenkin on myös niitä, jotka vetää joulunakin hirveet perseet, mutta he ovat oma lukunsa. Kiitos, kaunis, ja samoin sinulle! ❤
PoistaOlisi kyllä ihanaa, kun ihmiset ottaisivat toisensa huomioon aina, eivätkä vain joulun kynnyksellä. :) Pienilläkin teoilla ja huomioinnilla saa paljon hyvää aikaan!
VastaaPoista